keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Mäntpistiäinen


Seinävaatetta varten aloin taas värjäämään kankaita ja kudonnaisia. Värjäykseen on tullut "pieni", lähes 30-vuoden paussi johon me naiset monasti päädymme. Taas sormet syyhyää siihen malliin että moni muu asia saa jäädä taka-alalle.
Aloitin värjäyskokeilun pajunlehdillä. Kahlasin vanhoja värjäysoppaita läpi. Olin suorastaan unohtanut kuinka menetellään. Puretin ensimmäiset vanhat lakanat pesusoodalla ( jossain oppaassa suositeltiin puuvillalankojen purettamiseen) ja alunalla. Väri tuli haalempaa kuin seuraavalla keralla pelkällä alunalla puretettaessa. Olisko viikon liemen seisottamisella osuutta asiaan. Värjäsin pienemmällä liemimäärällä monta kertaa ja tuntui kuin koko ajan keltaisuus kirkastuisi. Toki erilaiset meateriaalit vaikuttaa tietty asiaan.
Kaikista kirkkain väri tuli tähän ylhäällä kuvassa olevaan poppanaan jonka kuteet on leikattu vanhoisa lakanoista.

Näin keltaiselta poppananpala näytti vielä sadevedellä huuhtomisen jälkeenkin. Pienet taitteet ei haittaa, aion käyttää niitä efekteinä seinävaatteessa.

2 kommenttia:

Ulla kirjoitti...

Hei!

Olipas mielenkiintoinen tarina!

Onneksi olkoon sinulle kun olet 30 vuoden tauon jälkeen palannut 'astialle'.

Leena kirjoitti...

Kiva nähdä ja kuulla värjäystuloksia:-)
Varmaan se liemen seisottaminen vaikutti, ainakin minulla omenapuunlehdillä se auttoi.