maanantai 4. elokuuta 2008

Satoa Evolta 2008

Hei kaikki Evon värjäripäivillä olleet
Kotona ollaan ja värjäripäivien univajeet on nukuttu pois. Jäljellä on siis vain mukavia muistoja nautittaviksi talven pimeinä päivinä, kun työ uuvuttaa ja lähes ainoa värikäs asia on oma lankakori, josta voi ammentaa väriä omiin käsitöihin.

Jokaisen onnistuneen tapahtuman takana on usein kourallinen ahkeria ja tunnollisia ihmisiä talkoohengessä. Niin nytkin, joten tässä suurkiitos jokaiselle killan toimitsijalle sekä Mintulle, joka toimi koko viikonlopunkin juoksutyttönä ahkerasti ja iloisena puhumattakaan kaikesta etukäteistyöstä.

On mukavaa huomata, että niin kurssien vetäjät kuin osallistujatkin jakavat tietojaan ja taitojaan auliisti toisillekin. Pidetään kuitenkin mielessä se, että joillekin heidän erityistaitonsa on heille elinkeino, joten käytetään opittuja asioita uuden ideoimiseen mutta ei matkimiseen. Matkiminen ei ole uuden luomista vaan kähveltämistä, ainakin jos siihen sisältyy liiketoimintaa. Kurssien vetäjät asettuvat alttiiksi väärinkäytöksille, joten olkaamme tässä asiassa hienotunteisia.

Värjäripäivillä tuli jälleen kerran todennetuksi se, että käsityö ja käsillä tekeminen on tärkeä kanava sekä kansallisen että kansainvälisen kulttuurin säilymisessä. Peinteet siirtyvät läpi vuosikymmenten, vuosisatojen, jopa vuosituhansien usein juuri käsillä tekemisen kautta.
Kun itse neulon, saan samalla ajatella tapahtuneita asioita, laskea vapaaksi tunteeni ja päästä kosketuksiin omien rajojeni kanssa. Käsillä tekeminen rauhoittaa ja säätää aivot toiselle tasolle raskaan työpäivän päätteeksi. Neulomisiini liittyy rakkaus ja huolenpito, halu tehdä jotakin kaunista ja hyvää itselle ja toisille. Itse tehdyllä on erityinen voima, jonka antaa siihen annettu tunne. Tärkeintä ei ole se, mitä valmistuu, vaan aika, energia ja voima, jonka on sitä valmistaessaan käsityön saajalle pyhittänyt.

Moni värjäripäivillä huuhailee sen kanssa, mitä kauniista itse värjätyistä langoista voisi tehdä. Siinäpä siis haastetta ensi vuoden värjäripäiviä suunnitteleville.

Terveisin Pirjo Lackberg

Ei kommentteja: